Vaput - Suomen kuorolaulun elävää historiaa


Vappujen juuret vuodessa 1906

Yli satavuotias vanhin ja yhä toimiva suomenkielinen naiskuoro on osa Seminaarinmäen, Jyväskylän ja koko Suomen kulttuurihistoriaa.

Vappujen juuret ulottuvat vuoteen 1906, jolloin pieni mutta innokas Kotikuoro aloitti toimintansa Jyväskylässä. Kuoroa johti laulunopettaja Alli Hannikainen ja useimmiten kuorolaiset kokoontuivatkin Hannikaisten luona. Yleisölle pieni kuoro esiintyi aina vappuaamuna Harjun silloisella näkötornipaviljongilla.

Vuonna 1910 kotikuorolaiset halusivat vakiinnuttaa toiminnan. Uudeksi nimeksi valittiin Vaput. Siksi Vappujen varsinainen ajanlasku alkaa vuodesta 1910. Virallisen, yleisöä ihastuttaneen ensikonserttinsa Vaput antoi 30.4.1916 Jyväskylän Seminaarin juhlasalissa.

Vappujen johtajat

Vappujen perustaja oli laulun- ja musiikinopettaja, yrittäjä ja kuuden lapsen äiti Alli Hannikainen. Hän toimi kuoron karismaattisena ja pidettynä johtajana aina vuoteen 1917.

Hänen aviomiehensä P.J. Hannikainen teki arvokasta sävellys- ja sanoitustyötä kuoron ohjelmistoa luotaessa. Rahaa nuottien painattamiseen ei alkuaikoina ollut, joten kuorolaiset kopioivat nuotteja käsin. Myöhemmin Vaput aloitti naiskuoronuottien painattamisen.

Kun J.P. ja Alli Hannikainen muuttivat Helsinkiin, Vaput joutui etsimään uuden johtajan. 1917-1924 kuoroa johti taitava ja innostava opettaja Tyyne Jussila. Hänen johdollaan kuoro selvisi mm. sisällissodasta, jolloin konsertit jäivät ja Vaput lauloivat lähinnä hautajaisissa ja muistotilaisuuksissa. Jussilan johdolla Vaput voittivat ensimmäisen kuorokilpailunsa 1922.

Pienen tauon jälkeen seuraajaksi saatiin vuodeksi 1927-28 tarmokas Jyväskylän seminaarin laulunopettajatar Aale Bergius. Hän oli opiskellut musiikkia, erityisesti laulua, sekä Suomessa että Saksassa.

Sitten alkoikin kuoron historiassa neljän perättäisen miesjohtajan kausi. Ensimmäinen heistä oli toimittaja Torsten Kaukoranta, joka oli tunnettu laulu- ja kulttuurimies. Hänen kautenaan 1928-1932 toiminta oli vilkasta, Vaput mm. aloitti konsertoinnin kirkoissa ja vierailuja ulkopaikkakunnille tehtiin useita.

Urkuri, musiikinopettaja, säveltäjä ja kirjailija Juhani Pohjanmies toimi osaavana johtajana vuosina 1933-1934. Hän oli jo aiemmin tehnyt yhteistyötä Vappujen kanssa, sillä kuoro oli kantaesittänyt useita hänen sävellyksiään. Pohjanmies aloitti äänenmuodostusharjoitukset ja sävelsi kuorolle paljon musiikkia. Myös yhteistyö Jyväskylän Amatööriorkesterin kanssa alkoi. Juhani Pohjanmiehen muutto Helsinkiin jätti kuoron hetkeksi ilman kuoronjohtajaa.

Kapellimestari Enok Kosonen johti kuoroa 1935-1951. Hänkin toi panoksensa ohjelmistoon säveltämällä ja sovittamalla. Sota-aika oli vaikeaa. Moni kuorolainen teki raskasta työtä kotirintamalla, joten kuoron toiminta oli katkonaista, mutta muutama konsertti saatiin aikaan. Sodan jälkeen toiminta vilkastui nopeasti ja Vaput konsertoivatkin paljon kotimaassa.

Kanttori, diplomilaulaja Vilho Kekkonen johti Vappuja yli 20 vuotta 1951-1974. Ohjelmisto monipuolistui ja konsertteja pidettiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, minkà lisäksi esiinnyttiin sekä radiossa että televisiossa. Äänenmuodostusharjoituksista tuli säännöllinen osa harjoitustyötä.

Vuonna 1974 musiikinopettaja Maija Fredriksson otti johtajan tehtävät vastaan seuraavan 20 vuoden ajaksi. Hän oli itse Vappu ja toiminut jo muutaman vuoden kuoron varalaulunjohtajana. Fredriksonin aika oli aktiivista, kuoro mm. levytti ja matkusti ulkomailla.

Vuonna 1994 musiikinopettaja Liisa Räsänen kutsuttiin Vappujen uudeksi johtajaksi. Ohjelmistoon otettiin myös haasteellisia viihdelauluja. 1996 kuoro teki matkan Lontooseen.

Vappujen nykyinen taiteellinen johtaja Ulla Kotamäki aloitti työnsä 1998 vastavalmistuneena musiikinohjaajana.

1998 kuoro myös siirtyi Jyvälän kansalaisopiston opintopiiriksi, mikä takasi kuoronjohtajalle säännöllisen palkanmaksun.
Kotamäki valmistui vuonna 2000 musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hän ohjaa Vappujen lisäksi useita kuoroja ja opettaa Ala-Keiteleen musiikkiopistossa. Hänen äitiyslomillaan sijaisena ovat toimineet Eeva Kivi (nyk. Kivi-van Zantvoort) ja Maija-Liisa Hyppönen.

Vaput viime vuosina

2018 ja 2019 Vaput sai Suomen Naiskuoroliiton tunnustuksen Vuoden Kellokaskuorona. Vaput olivat tenttineet eniten Naiskuoroliiton laulukelloja.

2017 oli Sulasolin laulujuhlien vuosi, Suomi100-konserttien kuten Pyhä-Häkin metsäkonsertin vuosi ja kansainvälisen kuorokilpailun vuosi. Canta al mar -kisasta Espanjasta Vaput sai hopeapisteet.

Vuonna 2015 juhlittiin 105-vuotista taivalta juhlakonsertilla, joka oli osa Jyväskylä - Valon kaupunki -tapahtumaa. Vappujen varalaulunjohtaja Hilkka Heikkilä valittiin Suomen Naiskuoroliiton varapuheenjohtajaksi ja Vappujen kuoronjohtaja Ulla Kotamäki Naiskuoroliiton musiikkivaliokuntaan. Vaput julkaisi blogia.

2012 luovutettiin Vuoden kuoron titteli seuraavalle konsertoimalla Rovaniemen Naiskuoropäivillä. CD Vapuille sävelletyistä kappaleista Sydämellä, Vaput. Suomen Naiskuoroliitto julkaisi Vappujen ja Naiskuoroliiton yhteisen nuottijulkaisun "Kuoronainen".

Vuonna 2011 Suomen naiskuoroliitto nimitti Vaput vuoden 2010 naiskuoroksi - kolmannen kerran kuoron historiassa - ja Veronan kansainvälisistä harrastajakuorojen kilpailusta kotiin tuotiin hopeapokaali.

Vuonna 2010 juhlittiin satavuotiasta kuoroa. Hienoa vuotta juhlistivat yhteen hiileen puhaltaminen, sävellyskilpailun voittajien kantaesitykset, Jyväskylä-palkinto, näyttely Suomen Käsityönmuseossa ja kiittävät arvostelut -"Paras vuosi koskaan", sanoi pitkän linjan Vappu vuoden lopuksi.

Haluatko tietää lisää?

Vappujen 105-vuotisblogissa Alli Hannikainen - Vappujen perustaja Osa 1 - Osa 2 - Osa 3

Tutustu Sirkka Varpulan historiikkiin Vuosisadan kuoromatka!